Siirry sisältöön

Diabetes

Suomessa on noin 45 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa. Tyypin 1 diabetes on väkilukuun suhteutettuna Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa.

Joka vuosi noin 500 alle 15-vuotiasta sairastuu Suomessa tyypin 1 diabetekseen ja saa siitä elinikäisen kumppanin. Tyypin 1 diabetes voi puhjeta myös aikuisiässä – vaikka tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös lapsuus- tai nuoruusiän diabetekseksi, on suurin osa sairastuvista aikuisia.

Tyypin 1 diabetes on välittömästi henkeä uhkaava, vakava sairaus. Jatkuva, elinikäinen insuliinihoito on tyypin 1 diabetesta sairastaville elämän edellytys. Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei heillä erity, koska haiman insuliinia tuottavat saarekesolut ovat tuhoutuneet.

Tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteena on pitää veren sokeripitoisuus tasolla, joka mahdollistaa hyvän elämän ja suojelee diabetesta sairastavaa lisäsairauksilta. Liian matalat verensokerit altistavat diabetesta sairastavan muun muassa tajunnan tasoon vaikuttavalle hypoglykemialle, liian korkeat verensokerit voivat aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin, ja vuosien kuluessa ne kasvattavat lisäsairausriskiä.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa usein rajusti, mutta kansansairautemme tyypin 2 diabetes kehittyy jopa vuosien kuluessa. Se todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua.

Tyypin 2 diabetesta sairastavia on Suomessa noin 450 000. Heidän haimansa tuottaa insuliinia, mutta insuliini vaikuttaa heikosti tai sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Insuliinintuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan.

Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on noussut nopeasti, samoin odotusaikana raskausdiabetekseen sairastuvien naisten määrä: jopa viidennes odottavista äideistä sairastuu. Myös harvinaisempiin diabetestyyppeihin, kuten LADA- ja MODY-diabetekseen sairastuneita tunnistetaan yhä enemmän.