Apurahahakemusten arviointi

Miten Diabetestutkimussäätiön apurahan saajat valitaan?

Suomessa työskentelevät diabetestutkijat voivat hakea apurahojamme kerran vuodessa, hakuaika on tammikuussa. Haettava summa on tällä hetkellä yhteensä 550 000 euroa, ja apurahan saa noin 20 diabetestutkijaa tai -tutkimusryhmää. Suurin yksittäinen apuraha on noin 100 000 euroa.

Vuosittain jaettava apurahasumma ratkeaa yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä saamiemme lahjoitusten määrän sekä huolella hoidetun sijoitustoimintamme tuottojen perusteella.

Tukijoitamme on kiittäminen siitä, että olemme voineet säännöllisesti korottaa apurahasummaa; ensimmäinen vuonna 1978 myöntämämme apuraha oli 4 000 markkaa. Tavoitteenamme joka tapauksessa on, että summa säilyy aina vähintään edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan olemme tukeneet diabetestutkimusta nykyrahassa mitattuna yli kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Apurahahakemuksia saamme vuosittain noin 110 eli harvempi kuin joka viides hakija saa apurahamme. Moni tärkeä tutkimushanke ja hyvä tutkija jää siis valitettavasti vaille tukea.

Tieteellinen taso ratkaisee

Hakemusten ensisijainen arviointiperuste on tutkimushankkeen tieteellinen taso. Tutkijoiden tulee apurahahakemuksessaan kuvata tarkkaan hankkeensa ja sen tavoitteet sekä kertoa, mihin tarkoitukseen, ja kuinka suurta apurahaa hakevat.

Hakemukset arvioi tieteellinen valiokuntamme. Kaikki hakemukset arvioidaan omassa kategoriassaan eli esimerkiksi suurapurahaa hakevien senioritutkijoiden hakemuksia ei verrata vaikkapa väitöskirjan tekijöiden hakemuksiin.

Tieteellisen valiokunnaan jäsenet antavat sähköisessä arviointijärjestelmässä kullekin hakemukselle pisteitä yhdestä viiteen. Paras arvosana on viisi pistettä.

Päätöksen tekee hallituksemme

Valiokunnan viisi jäsentä arvioivat hakemukset toisistaan tietämättä eli he eivät näe muiden antamia pisteitä. Ne näkee vain tieteellisen valiokunnan sihteeri. Tätä avaintehtävää on jo vuosia hoitanut dosentti Leena Moilanen Kuopiosta.

Valiokunnan sihteeri laskee keskiarvon kullekin hakemukselle annetuista pisteistä. Hänen laatimansa kooste toimii keskustelun pohjana, kun tieteellinen valiokunta kokoontuu laatimaan esityksen apurahojen jaosta.

Päätöksen apurahan saajista tekee huhtikuun lopulla kokoontuva hallituksemme. Päätöksenteon pohjana toimii tieteellisen valiokunnan esitys.

Hallituksen jäsenet eivät voi saada apurahaamme, ja ovat jäävejä päättämään apurahoista tutkimushankkeille, joissa ovat itse jollain tavoin osallisina.

Parhaat tulevat rahoitetuiksi

Tieteellisen valiokuntamme jäsenet ovat jo kokeneita diabetestutkijoita. Jäsenyys valiokunnassa kestää kolme vuotta, kolmantena jäsenyysvuonnaan yksi on vuorollaan puheenjohtaja.

Valiokunnassa, samoin kuin hallituksessamme, työskentely on vapaaehtoistyötä. Sen jäsenet eivät siis saa palkkaa tehtävästään. He eivät myöskään voi itse hakea apurahaamme valiokuntatyöskentelynsä aikana.

Tieteellisen valiokuntamme puheenjohtajana vuonna 2017 toiminut professori Jorma Toppari Turun yliopistosta korostaa, että arvioitsijat jättävät arvioimatta ne hakemukset, joihin liittyvissä tutkimuksissa heillä on jokin rooli.

– Kun arvioitsija on jäävi, hän ei osallistu edes hakemusta koskevan keskusteluun, arvostelusta puhumattakaan, Toppari sanoo.

Toppari on vakuuttunut, että arvioinnin perusteella hakemukset järjestyvät aina siten, että korkealuokkaiset hankkeet ja parhaat tutkijat saavat rahoitusta.

– Työskentelen myös Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunnassa. Siellä hakemusten arviointia tehdään hyvin pitkälti samaa protokollaa noudattaen kuin Diabetestutkimussäätiössä. Molemmissa on luotettavat vakiintuneet käytännöt, Toppari sanoo.