Älypumpusta on iso apu pienille diabeetikoille ja heidän huoltajilleen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 35 perhettä, joissa oli 2-6-vuotias tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi. Tutkimus käynnistyi syksyllä 2021.

Lasten diabeteksen hoidossa otettiin käyttöön AHCL (Advanced Hybrid Closed Loop) -älypumppu eli MiniMed™ 780G -järjestelmä. Ensimmäinen tutkimusyhteenveto hoitotuloksista ja lasten huoltajien kokemuksista koottiin, kun lapset olivat käyttäneet pumppua kolmen kuukauden ajan. Kaikkiaan tutkimus kestää 12 kuukautta ja päättyy vuoden 2022 lopulla.

Tutkimuksesta vastaavat HUSin lastenendokrinologit, lääketieteen tohtorit Anna-Kaisa Tuomaala ja Mari Pulkkinen kertovat, että tutkimukseen halukkaat perheet löydettiin nopeasti. Kaikki mukaan tulleet lapset olivat sairastaneet tyypin 1 diabetesta vähintään puoli vuotta, osa oli käyttänyt insuliinipumppua jo aiemmin, mutta osa ei.

– Meillä on HUS-alueella seurannassa kaikkiaan noin 1 400 tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta, joista alle kouluikäisiä on noin 200. Oma potilasrekisterimme on erinomainen tutkimuksellinen työkalu, ja myös perheiden myönteinen asenne tutkimusta kohtaan helpottaa olennaisesti tutkimusten läpivientiä, Tuomaala ja Pulkkinen kiittelevät.

Algoritmi laskee insuliiniannokset

MiniMed™ 780G -järjestelmä on hyväksytty Suomessa käyttöön vähintään 7-vuotiaille lapsille, mutta laitetutkimus mahdollistui vaadittujen tutkimuslupien ja pumppuvalmistajalta saatujen lainalaitteiden myötä.

– AHCL-älypumppu sopii diabetesta sairastaville, joille annosteltavan insuliinin määrä on vähintään kahdeksan yksikköä vuorokaudessa, Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.

Jos insuliinin määrä on Tuomaalan mainitsemaa pienempi, ei älypumpun algoritmi toimi.

– Algoritmi laskee insuliiniannoksen jatkuvan glukoosisensoroinnin avulla ja annostelee insuliinia tarvittaessa viiden minuutin välein. Perusinsuliinin lisäksi se antaa automaattisesti pieniä korjausboluksia, mikä auttaa verensokerin hallinnassa.

Valtaosa tutkimusperheistä sai alkuopastuksen älypumpun käyttöön etänä verkossa, ja myös tutkimuksen aikaista yhteydenpitoa hoidetaan verkkoyhteyksin.

– Aluksi olimme yhteydessä perheisiin kerran viikossa, myöhemmin kahden viikon välein. Kaikki omaksuivat uuden pumpun toiminnot nopeasti, mikä kertoo sekä korona-ajan vaatiman verkkoneuvonnan sujuvuudesta että perheiden halusta ja kyvystä ottaa haltuun uutta tekniikkaa, Mari Pulkkinen toteaa.

Tehokas alkuopastus tärkeää

Tulokset tutkimuksen ensimmäiseltä kolmen kuukauden seurantajaksolta olivat erittäin kannustavia: pumpun käyttö oli turvallista, lasten hoitotasapaino parani ja huoltajien lasten diabeteksen hoidosta kokema stressi väheni merkittävästi.

– AHCL-älypumppu toi helpotuksen etenkin perheiden öihin. Useampi huoltaja kertoi saaneensa nukuttua aiempaa paremmin, kun jatkuva huoli lapsen verensokeritasosta keveni olennaisesti, Anna-Kaisa Tuomaala iloitsee perheiden elämänlaadun paranemisesta.

Lasten diabeteskeskuksessa Jorvin sairaalassa Espoossa työskentelevä Mari Pulkkinen sanoo alkuohjauksella olevan iso merkitys sille, kuinka diabetesta sairastavan lapsen omahoito ja hoitovälineiden käyttö kotona sujuvat.

– Kun hoitopaikassa panostetaan perehdytykseen ja perhe saa tehokkaan alkuohjauksen, on heidän helppoa hyödyntää kaikkia hoitovälineiden ominaisuuksia. Samalla jatkuva tarve välineiden käyttötukeen vähenee.

Ehdoton ei syyllistämiselle

Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen huoltajille muistutetaan sairauden alusta lähtien, että diabetesta pitää hoitaa hyvin, jotta lapsen verensokeri pysyisi tavoitealueella mahdollisimman suuren osan ajasta.

– Samalla on ehdottoman tärkeää, että lapsen huoltajia ei syyllistetä. Pienen diabetesta sairastavan lapsen verensokeri saattaa heilahdella ääripäästä toiseen hyvin lyhyessä ajassa, tekevätpä aikuiset sen eteen mitä hyvänsä, Anna-Kaisa Tuomaala korostaa.

Juuri tässä on hänen mukaansa yksi älypumpun hienouksista.

– Kun keinoäly huolehtii verensokerin valvonnasta ja insuliinin annostelun säätelystä, reagoi pumppu verensokerin vaihteluun nopeammin kuin ihmisen ohjaamana. Siihen täytyy vain uskaltaa luottaa, Uudessa lastensairaalassa Helsingissä ja Jorvin sairaalassa Espoossa diabetesta sairastavia lapsia hoitava Tuomaala jatkaa.

Omaa tutkimusta lapsista tarvitaan

Anna-Kaisa Tuomaala ja Mari Pulkkinen tekevät tutkimustyötä kollegoidensa Matti Heron, Päivi Miettisen, Tero Varimon ja Elina Hakosen kanssa perustamassaan Childhood Diabetes Helsinki -nimisessä tutkimusryhmässä.

– Suomessa tehdään vähän lasten diabeteksen hoitotutkimusta. Koska esimerkiksi 3-vuotiaan diabetes on aivan eri asia kuin 30-vuotiaan diabetes, ei aikuisista tehtyjä tutkimushavaintoja ja -tuloksia voida yleistää lapsiin, Tuomaala ja Pulkkinen avaavat tutkimusryhmänsä merkitystä.

Molemmat korostavat työnantajansa eli HUSin tarjoaman tuen, koko tutkimusryhmän sekä kaikkien lapsia hoitavien diabeteslääkäreiden innostuksen merkitystä tutkimustyölleen. Korvaamattoman tärkeä rooli on myös tutkimusperheitä tapaavilla HUSin diabeteshoitajilla Rea Jussilalla ja Elina Peltosella.

Seuraavaksi ryhmä suunnittelee aloittavansa diabeteksen hoidon pelillistämiseen liittyvän tutkimuksen. Lisäksi Pulkkinen viimeistelee vielä Diabetestutkimussäätiön rahoituksella MOHA eli motivoiva haastattelu -tutkimusta, jossa hän selvitti yhdessä Tuomaalan ja muun tutkimusryhmän kanssa murrosikäisten tyypin 1 diabeetikoiden motivoimista omahoitoon.