Diabetestutkimussäätiön hallitustyö oli yksi mieluisimmista luottamustehtävistäni
Diabetesliiton kunniapuheenjohtaja Seppo Aho
Diabetesliiton kunniapuheenjohtaja Seppo Aho muistaa vielä kirkkaasti, millainen tunnelma Diabetestutkimussäätiön perustavassa kokouksessa ”Virkkulan kesäkodin” terassilla Tampereella oli elokuussa 1976.
Diabetesliiton kunniapuheenjohtaja Seppo Aho muistaa vielä kirkkaasti, millainen tunnelma Diabetestutkimussäätiön perustavassa kokouksessa ”Virkkulan kesäkodin” terassilla Tampereella oli elokuussa 1976.
– Kesäpäivä Näsijärven rannalla, nykyisen Diabeteskeskuksen maisemissa oli mitä kaunein. Paikalla olivat säätiön tulevan hallituksen jäsenet, muun muassa nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen sekä professori Tero Kangas. Tilaisuuden tunnelma oli arvokas, vaikka puitteet olivat rennot, Aho muistelee.
Diabetestutkimussäätiön ensimmäinen vuosikokous pidettiin jo kuukauden kuluttua Helsingissä, jolloin säätiön hallitus järjestäytyi ja säätiön rekisteröintitoimenpiteet pantiin vireille. Diabetestutkimussäätiö merkittiin säätiörekisteriin 21.12.1976, mikä on säätiön virallinen perustamispäivä.
– Hallituksessa keskityimme ensi alkuun ideoimaan erilaisia tapoja kasvattaa säätiön pääomaa. Se oli äärimmäisen tärkeää, koska apurahojen jakoa ei voitu aloittaa ennen kuin pääomaa oli saavuttanut määrätyn tason.
Säätiön hallituksen jäsenten henkilökohtaisilla suhteilla yritysmaailmaan oli sen toiminnan alkuvuosina suuri merkitys siihen, että diabetesyhdistysten ja Diabetesliiton alun perin keräämä 20 000 markan säädepääoma alkoi karttua ripeästi.
– Säätiön tulevaisuuden kannalta arvokasta oli myös se, että hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Risto Pelkonen oli myös Valtion sokeritautitoimikunnan puheenjohtaja. Hänet ja hänen työnsä tunnettiin laajalti jo 1970-luvulla, Aho kertoo.
Alkuperäiset arvot säilyneet
Säätiön hallituksessa kaikkiaan 24 vuotta, vuoteen 2000 asti toiminut Aho näkee, että säätiön hyvät toimintatavat eivät ole juuri muuttuneet sen 40-vuotisen toiminnan aikana.
– Päätimme heti, että säätiö ei jaa palkkaa tai palkkioita, eikä ehdottomasti apurahoja toimijoilleen. Ja että esitys apurahoista tehdään tieteellisessä valiokunnassa, jonka ehdotuksen pohjalta hallitus tekee lopulliset päätökset. Näin on tänäkin päivänä.
Aho koki hallitustyöskentelyn säätiössä niin mielekkääksi, että jatkoi tehtävässä vielä senkin jälkeen, kun vähitellen luopui kaikista muista luottamustehtävistään jäädessään eläkkeelle leipätyöstään Alavuden kaupunginjohtajana keväällä 1991.
– Diabetesyhteisöön liityin vuonna 1969, kun olin mukana käynnistämässä Hämeenlinnan Sokeritautiyhdistyksen toimintaa. Diabetesliiton hallitukseen minut valittiin seuraavana vuonna, ja jo vuonna 1971 tulin nimetyksi liiton puheenjohtajaksi. Sitä tehtävää hoidin vuoteen 1990, Aho kertaa.
Oma diabetes ei ole ollut hidaste
Diabetesyhteisöön Ahon toi tyypin 1 diabetes, johon hän sairastui 23-vuotiaana syksyllä 1965.
– Reilussa viidessäkymmenessä vuodessa diabeteksen hoito on korkealuokkaisen tutkimuksen ansiosta kehittynyt valtavasti. Sairastumiseni alkutaipaleelta muistan vielä pistämisen harjoittelun appelsiiniin ja lasiruiskujen kanssa pelaamisen.
Diabetes ei hidastanut Ahon tahtia työelämässä tai runsaiden vapaaehtoistehtävien parissa, vaikka hän kirjoittaakin Diabetes-lehden pääkirjoituksessa vuonna 1971, että: ”Tultuani valituksi erääseen kunnalliseen virkaan, valitettiin vallinnasta, ja yhtenä syynä oli mainittu, että jos kunnanvaltuutetut olisivat tienneet minun sairastavan sokeritautia, niin vaalin tulos olisi todennäköisesti ollut toinen.”
Aho tarinoi elämänläheisesti ja lämpimästi. Kiinnostavia käänteitä on lupa odottaa, kun Aho aloittaa lauseen: ”Ja kuinka ollakaan…”
Tarinoita riittää, sillä kunnallisneuvoksen arvonimen 50-vuotiaana saanut Aho oli näköalapaikoilla myös kunnalliselämässä. Hänet valittiin Hattulan kunnanjohtajaksi vain 25-vuotiaana vuonna 1967. Alavuden kunta, kauppala ja kaupunki kehittyivät hänen johdollaan vuosina 1972-1991.
Luottamustehtävistä luopumisen jälkeen Aholla on riittänyt enemmän aikaa monipuoliseen harrastamiseen, muun muassa sukututkimukseen, filateliaan ja laajamittaiseen kirjoitustyöhön.
Hattulan kunnantalossa syntyneen Ahon juuret Kanta-Hämeeseen ovat yhä vankat: kesäasunto Hämeenlinnan tuntumassa Iittalassa kutsuu tänäkin kesänä Ahoa, puolisoa Liisaa ja lapsia jo kolmannessa polvessa.
Diabetestutkimussäätiön yhdessä diabetesyhdistysten kanssa perustanut Diabetesliitto täytti 60 vuotta vuonna 2015. Katso Ahon muisteloita liiton historiikkivideolta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Diabetesliiton kunniapuheenjohtajat Ammi Isokallio, Tero Kangas, Seppo Aho ja Matti Väistö ovat Diabetestutkimussäätiössä tekemällään vapaaehtoistyöllä tukeneet merkittävästi säätiön toimintaa. Tämä haastattelu liittyy Diabetes-lehdessä vuonna 2016 julkaistuun säätiön ilmoitussarjaan. Seppo Aho menehtyi syystalvella vuonna 2017.