Kuinka masennus vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen ja etenemiseen

Vuonna 2024 työskentelyapurahamme väitöstutkimukseensa saanut Ilmari Larivuo hyödyntää tutkimuksessaan runsaat 20 vuotta sitten Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneiden 10 000 suomalaisen aikuisen silloista tilannetietoa heidän terveydestään, toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.

– Tätä aineistoa täydentävät Terveys 2011 -tutkimus sekä kansalliset rekisteriaineistot, jotka mahdollistavat Terveys-tutkimuksiin osallistuneiden tilanteen tarkastelun noin vuoden päähän nykyhetkestä, Larivuo selvittää.

Rekisteriaineistoilla tarkoitetaan esimerkiksi Kelasta saatavia lääkeostotietoja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusjärjestelmään talletettuja tietoja sekä Tilastokeskuksen kokoamaa kuolleisuustietoa.

Tutkimusaineistojaan tilastotieteellisin menetelmin tarkastelemalla Larivuo pyrkii selvittämään, millainen riski masennus on tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle sekä kuinka masennuksen ehkäisyllä, tunnistamisella ja hoidolla olisi mahdollista vähentää tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä.

– Lääkeostotiedot kertovat esimerkiksi, kuinka moni tutkimusaineistossani mukana olevista on alkanut ostaa suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä. Sen perusteella voin päätellä, että heille on suurella todennäköisyydellä puhjennut tyypin 2 diabetes.

Tutkimuksessa tarkastellaan anonyymiä tutkimuspotilasjoukkoa eli Larivuo ei voi tunnistaa yksittäisiä tutkimuspotilaita, eikä tutkimuksen tulosten perusteella voi tehdä yksilötason päätelmiä.

Toinen voi johtaa toiseen

Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksesta kärsii vuosittain noin 5 – 7 prosenttia suomalaisista. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla se on Larivuon mukaan jopa kolme kertaa yleisempää.

– On tärkeää ymmärtää, että tyypin 2 diabeteksella ja masennuksella on kaksisuuntainen yhteys. Eli diabetes altistaa masennukselle ja toisaalta masennus lisää riskiä sairastua diabetekseen.

Masennus voi myös heikentää diabeteksen, niin tyypin 2 kuin tyypin 1, hoitotasapainoa. Siitä kärsivän motivaatio huolehtia diabeteksen omahoidosta on usein heikentynyt. Masentunut saattaa myös syödä ja nukkua huonosti, eikä jaksa liikkua suositusten mukaisesti.

– Masentuneen voimavarat eivät välttämättä riitä terveyttä edistäviin valintoihin. Siksi masennus kasvattaa riskiä diabeteksen lisäsairauksien kehittymiselle, Larivuo huomauttaa.

Lisäsairausriskiin vaikuttaa myös, että eräät masennuksen hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat nostaa painoa.

– Osalle niin sanottuja trisyklisiä lääkkeitä käyttävistä painonhallinta on tavallista haastavampaa ja masennuslääkitys voi ylipäätään vaikuttaa sokeritasapainoon molempiin suuntiin. Masennuksen hoitoon määrätyt lääkkeet on silti aina tärkeää ottaa lääkärin ohjeen mukaisesti, Larivuo painottaa.

Tautitaakan kasaantuminen masennusta ja tyypin 2 diabetesta sairastaville on inhimillinen tragedia. Yhteiskunnan kannalta merkittävää on myös sen vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin.

– Masennuksen tunnistaminen ja tehokas hoito voi vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta ja hidastaa sairauden etenemistä jo diagnosoiduilla potilailla, Larivuo huomauttaa.

Liikkeestä sytykettä

Tampereen yliopistosta lääkäriksi vuonna 2016 valmistunut Larivuo erikoistuu parhaillaan terveydenhuollon erikoislääkäriksi ja työskentelee aluehallintoylilääkärinä. Diabetestutkimussäätiön 8 000 euron työskentelyapuraha on mahdollistanut hänelle tutkimuksen teon lääkärin työn rinnalla.

– Apurahan turvin olen voinut tehdä osa-aikaista työtä ja edistää väitöstutkimustani. Minulla on myös vierailevan tutkijan status Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, mikä helpottaa pääsyäni tutkimuksessani tarvittaviin aineistoihin, Larivuo kertoo ja korostaa, että apuraha on myös henkinen kannustin.

Larivuo huolehtii omasta jaksamisestaan monipuolisella liikunnalla. Aktiivinen työmatkapyöräilijä on muun muassa hyväntekeväisyystapahtuma 24 h -juoksun perustajajäsen, pelaa sählyä ja sulkapalloa ja harrastaa avovesiuintia.

Hän on osallistunut myös Orivedellä joka helmikuu järjestettäviin villasukkajuoksun SM-kisoihin.

– Tänä vuonna en ennättänyt mukaan, mutta viime vuonna ylsin sarjassani hopeamitalille, monessa mukana oleva Larivuo myhäilee.

Työn, perhe-elämän ja tutkimustyön kolmiossa tasapainoileva Larivuo ei ole asettanut väitöstutkimuksensa valmistumiselle kiveen hakattua aikarajaa, mutta ensi vuonna tutkijalääkäri saavuttaa 40 vuoden merkkipaalun ja hänestä saattaa tulla myös lääketieteen tohtori. Jatkotutkimusaiheitakin on kypsymässä.

– Olisi äärimmäisen kiinnostavaa tutkia stressin ja matala-asteisen tulehduksen yhteyttä kortisolin eli niin sanotun stressihormonin eritykseen. Korkea kortisoli on puolestaan yhdistetty masennukseen ja tyypin 2 diabeteksen riskin lisääntymiseen, Larivuo kuvaa monitahoisia syy-yhteyksiä.