Raskausdiabeteksen tutkija tarttui painonhallinnan haasteisiin
Elämäntehtävänä naisten terveys
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Emilia Huvisesta ei ehdottomasti pitänyt tulla tutkijaa. Hänen intohimonsa kohdistui potilastyöhön. Lääkärikollegan tutkimusinnostus oli kuitenkin tarttuvaa laatua, ja sillä oli vaikuttavat seuraukset Huvisen uraan. Raskausdiabetesta väitöstyössään tutkinut lääketieteen tohtori, diabetestutkija Huvinen tutkii tänä päivänä myös lihavuutta, ja pian hänet tunnetaan tiedekirjailijanakin.
Emilia Huvinen sai tänä vuonna Diabetestutkimussäätiön 27 000 euron apurahan tutkimukseen, jonka yhtenä tavoitteena on edesauttaa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien naisten tunnistamista ja löytää uusia ratkaisuja diabetesriskin vähentämiseen. Parhaillaan Huvinen viimeistelee myös ensimmäistä tiedekirjaansa.
– Ensi vuonna ilmestyvän kirjani aihe on ylipainon syyt ja hoito. Palo kirjoittamiseen syntyi tutkimustyöstäni ja kokemuksistani potilaiden parissa. Haluan auttaa ihmisiä ymmärtämään kehonsa toimintaa ja elintapojensa yhteyttä siihen, Huvinen kertoo.
Vuonna 2018 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan Huvinen tarkasteli raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen annetun elintapaohjauksen vaikutusta naisten terveyteen. Hän teki väitöstutkimuksensa RADIEL-tutkimuksessa, johon hänet houkutteli mukaan Diabetestutkimussäätiön suurapurahan tänä vuonna saanut tutkimusylilääkäri Saila Koivusalo.
Myös Huvisen tämänhetkinen tutkimustyö kohdistuu RADIEL-aineistoon. Jatkotutkimus mahdollistui osin Diabetestutkimussäätiön apurahalla, todeksi sen tekevät ne äidit, jotka osallistuivat RADIELin elintapaohjaustutkimukseen raskauden aikana, ja ovat edelleen lapsineen mukana.
Raskausdiabetesta seuraa usein tyypin 2 diabetes
Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin -tutkimus eli RADIEL oli käynnissä vuosina 2008-2014. Tutkimukseen osallistui runsaat 700 naista, joiden painoindeksi oli yli 30 tai heillä oli aiemmin todettu raskausdiabetes. Yli 600 heistä tuli raskaaksi, ja viisi vuotta synnytyksen jälkeen äidit ja lapset kutsuttiin seurantakäynneille, joille osallistui lähes 330 äitiä lapsineen.
– Nyt teemme jatkotutkimusta, jonka puitteissa selvitämme, mitä näille äideille ja heidän jo 11-14-vuotiaiksi ehtineille lapsilleen kuuluu. Tutkimukseemme sisältyy kyselyitä ja monipuolisia mittauksia, esimerkiksi kehonkoostumusmittaus. Lasten terveydentilaa selvitämme myös glukoosisensoroinnin avulla, Huvinen selvittää.
Raskausdiabetekseen sairastuu jopa joka viides odottava äiti. Sen tiedetään kertovan myös kohonneesta tyypin 2 diabeteksen riskistä: raskausdiabeteksen sairastaneilla on kymmenkertainen riski saada tyypin 2 diabetes, ja kolmannes sairastuu jo 15 vuoden kuluessa synnytyksestä eli suhteellisen nuorina.
– Korkean diabetesriskin naisia ei saisi unohtaa synnytyksen jälkeen, jotta he pääsevät osallisiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävästä tuesta. Esimerkiksi lasten yksivuotisneuvolassa olisi perustellusti syytä kiinnittää huomiota myös äitien hyvinvointiin, ja ottaa puheeksi heidänkin terveyttään edistävät elintavat ja tarvittaessa sokerirasituskokeessa käynnin tärkeys, Huvinen esittää.
Kristallipallo ennustaa tulevaa
Huvinen puhuu raskaudenaikaisesta kristallipallosta. Odotusaika voi paljastaa naisen tavallista suuremman alttiuden sairastua paitsi tyypin 2 diabetekseen, myös muihin kansansairauksiin, kuten verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Siksi raskaudenaikaisella tuella ja ohjauksella on suuri merkitys myös odotusajan jälkeen.
– Tekemällä terveellisiä valintoja odotusaikana naiset voivat vaikuttaa painonsa nousuun raskauden aikana sekä mahdolliseen ylipainoonsa liittyviin riskeihin. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että myös vauva hyötyy äidin raskaudenaikaisesta, terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja elintavoista, Huvinen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että myös normaalipainoisten joukossa on naisia, joilla on korkea riski sairastua raskausdiabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen.
– Taustalla voi olla perinnöllinen eli geeneistä johtuva alttius. Raskausdiabeteksen sairastumisriskiin voi liittyä se, että odottavan äidin painoindeksi on normaali, mutta hänen rasvaprosenttinsa on korkeampi kuin naisilla tavanomaisesti.
Huvinen pitää Helsingin yliopistossa tekemänsä tutkimustyön ohella lääkärinvastaanottoa, ja hoitaa potilaita, joilla on joko naistentauteihin tai painonhallintaan – ja usein molempiin – liittyviä kysymyksiä.
– Painonhallintaan liittyvät haasteet koskettavat yhä useampia, mutta lääkärin ei koskaan pitäisi ottaa ylipainoa puheeksi potilaansa kanssa, jos hän ei samanaikaisesti voi ohjata potilastaan tämän toivoman avun äärelle, Huvinen painottaa.
Yksilöllinen hoito tukee onnistumista
Huvinen haluaa tutkimus- ja lääkärintyössään löytää keinoja naisten pitkäaikaisterveyden vahvistamiseen. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti yksilöllinen näkökulma.
– Yhdet ja samat ohjeet eivät sovellu oikeastaan hyvin kenellekään. Elintapa- ja ruokavalio-ohjauksessa pitää lähteä kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta. Se, miten me reagoimme esimerkiksi ravintoaineisiin, voi olla kytköksissä perimäämme, ja esimerkiksi jo äitiemme kohdussa kokemiimme olosuhteisiin. Harva on samalla viivalla myöskään elämäntilanteensa suhteen.
Uusimmissa tutkimuksissa on Huvisen mukaan ryhdytty jaottelemaan raskausdiabetesta sairastavia hieman samaan tapaan kuin tyypin 2 diabetesta sairastavia on jo ryhmitelty suomalaisruotsalaisessa tutkimuksessa, jonka mukaan tyypin 2 diabetes onkin itse asiassa viisi eri sairautta.
– Yksi RADIEL-tutkimuksen hienouksista on, että sen myötä tiedämme raskausdiabetekseen sairastuvien olevan hyvin erilaisia. Samoin tiedämme, että äideille odotusaikana annettu elintapaohjaus tuottaa parhaan tuloksen niiden kohdalla, joilla on ollut geneettinen sairastumisalttius.
Nyt RADIELin jatkotutkimuksessa pyritään löytämään lisää viitteitä polusta, joka johtaa raskausdiabeteksen sairastaneiden naisten sairastumiseen tyypin 2 diabetekseen. Kun se tunnistetaan, voidaan polun kulkuun pyrkiä vaikuttamaan, mikä voi vähintään lykätä sairastumista.
Valinnoilla on vaikutusta
Huvinen on harmissaan siitä, kuinka vähän raskausdiabetekseen sairastaneiden pitkäaikaisterveyteen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin kiinnitetään huomiota terveydenhuollossa. Mutta hän haluaa herätellä myös äitejä.
– Se, että vauva syntyy normaalipainoisena, ei ole perusteltu syy raskausdiabeteksen unohtamiseen. Kun tiedät, että sinulla on tällainen Akilleen kantapää, voit omilla valinnoillasi vaikuttaa siihen, mitä se tarkoittaa terveytesi ja diabetesriskin kannalta. Terveellisillä ruokavalinnoilla tuet myös lapsesi hyvinvointia.
Samaan hengenvetoon Huvinen toteaa, että usea painonhallinnan kanssa kamppaileva ja muutoksia elintapoihinsa toivova on hukassa. Monenlaisten ja osin ristiriitaistenkin ohjeiden mereen on helppo hukkua, eikä hokema ”syö vähemmän, liiku enemmän” yksinkertaisesti auta kaikkia.
– Mikä auttaa toista, ei välttämättä sovi sinulle. Kuitupitoinen ravinto, hyvät rasvat ja paljon kasviksia sekä riittävä määrä proteiineja tuomaan kylläisyyttä ovat tutkitusti kuitenkin hyvä lähtökohta terveyttä edistävään syömiseen.
Elämänvaiheet haastavat painonhallinnan
Huvinen tietää, että niin raskausdiabetekseen kuin ylipainoonkin liittyvä stigma eli häpeäleima on jäätävän suuri, kuten hän itse sanoittaa.
– Raskausdiabetekseen sairastunut ei hevillä kerro siitä, koska pelkää joutuvansa silmätikuksi vaikkapa kahvipöydässä. Ja jokainen ylipainoinen varmasti tietää asian tolan itse, liikakiloista huomauttaminen ei todellakaan saa niitä katoamaan, Huvinen sanoo.
Hän peräänkuuluttaa enemmän ymmärrystä ja armollisuutta. Pelkästä tahdonvoimasta tai sen puutteesta ei esimerkiksi painonhallinnassa ole kyse.
– Lihomiseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten geeniperimä, suolistomikrobit tai erot aivojen kylläisyyden säätelyssä ja palkitsemisjärjestelmässä. Naisten painonhallintaa haastavat myös erilaiset uudet elämänvaiheet, kuten esimerkiksi raskausajat ja vaihdevuodet.
Emilia Huvinen luennoi aiheesta ”Lihavuus ja perinnöllinen diabetesriski – onko elintapojen muuttamisesta enää mitään hyötyä?” Diabetestutkimussäätiön Maailman diabetespäivän luentotilaisuudessa Tampereella tiistaina 14.11.2023. Kaikille avoin tilaisuus järjestetään Tampereen yliopiston keskustakampuksen Pinni-rakennuksen luentosalissa B1100. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 16. Tervetuloa!
Katso ja kuuntele: