Tutkijalääkäri Panu Luukkonen haluaa kampittaa rasvamaksataudin

Moni luulee rasvamaksataudin ja sen seurauksena pahimmassa tapauksessa kehittyvän maksatulehduksen, maksakirroosin tai maksasyövän johtuvan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Nykyisin rasvamaksa on kuitenkin useimmiten seurausta aivan muusta; joko lihavuudesta ja siihen liittyvästä metabolisesta oireyhtymästä tai geeniperimästä.

Tyypin 2 diabetesta sairastavista arviolta 60-70 prosentilla on rasvamaksa, ja keskivartalolihavista jopa 80 prosentilla. Rasvamaksa tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että maksasoluihin on kertynyt rasvaa.

Rasvamaksatauti lisää maksa- ja sydäntautikuolleisuutta ja on tärkein syy maksasolusyöpään, jonka esiintyvyys on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt.

– Valitettavasti Suomessa on myös Euroopan maista eniten maksakirroosia. Kirroosi on seurausta pitkään muhineesta rasvamaksataudista. Jos tautia ei havaita ja hoideta ajoissa, voi se aiheuttaa peruuttamattomia elinvaurioita, Panu Luukkonen pahoittelee.

Rohkea rokan syö

Luukkonen on – kuten lääketiedettä tukevissa säätiöissä on huolestuneina pantu merkille – harvinaisuus: tieteellistä tutkimustyötä tekevä nuori lääkäri. Kuormittavan potilastyön tekeminen yhtä aikaa tutkimuksen kanssa on usein mahdotonta, ja toisaalta tutkimusrahoituksen epävarmuus ei kannusta lääkäreitä suuntautumaan tutkijoiksi.

Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa lääkäriksi opiskellessaan Luukkonen alkoi haaveilla tutkimustyön tekemisestä.

– Aloin selvittää, millaisia tutkimusryhmiä Suomessa toimii ja kiinnostuin professori Hannele Yki-Järvisen ryhmän Helsingin yliopistossa tekemästä tutkimustyöstä, kertoo Luukkonen.

Tiedonjanoinen Luukkonen ei jäänyt haikailemaan haaveensa perään, vaan otti yhteyttä Yki-Järviseen ja pyysi päästä esittäytymään.

– Osuin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Yki-Järvisen oli mahdollista täydentää tutkimusryhmäänsä väitöskirjatutkijalla, ja sain paikan, joka osoittautui ratkaisevan tärkeäksi oman tutkimusurani käynnistymisen kannalta.

Luukkonen sanoo oppineensa Yki-Järviseltä kaiken, mitä nuori tutkija voi uransa alussa toivoa: tutkimustyön käytännön taitoja, tieteellisten artikkelien kirjoittamista, esitelmien pidon kansainvälisissä konferensseissa ja keinoja tutkimusrahoituksen hankkimiseen.

Rasvamaksa on monimuotoinen sairaus

Yki-Järvisen johtama tutkimusryhmä on jo vuosia tutkinut alkoholiin liittymätöntä rasvamaksaa. Tutkimuksessa sitä kutsutaan nimellä NAFLD.

Helsingin yliopistossa työskenteleviä tutkijoita kiinnostaa sekä lihavuuteen liittyvä rasvamaksa että suomalaisessa väestössä yleinen geenimuutos, joka altistaa rasvamaksataudille ja maksavaurioille. Myös Luukkonen tarkasteli geenimuutosta vuonna 2018 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.

Rasvamaksataudin kaksi päätyyppiä eroavat toisistaan. Geenimuutoksesta aiheutuva rasvamaksa altistaa maksavaurioille, mutta ei insuliiniresistenssille. Metabolinen rasvamaksa eli elintapoihin ja lihavuuteen liittyvä rasvamaksa sen sijaan lisää myös insuliiniresistenssin, tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä.

Rasvamaksa on siis yhteydessä tyypin 2 diabetekseen kahta reittiä: diabetes voi johtaa rasvamaksan kehittymiseen, ja jo kehittynyt rasvamaksa puolestaan myötävaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen.

– Rasvamaksatauti on monimuotoinen sairaus. Vaikka sille altistava geenimuutos voi huolettaa, ei muutoksen kantajien seulominen väestöstä ole perusteltua, Luukkonen sanoo.

Luukkonen perustelee näkemyksensä sillä, että terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta suojaavat ihmisiä rasvamaksalta – altistavatpa perintötekijät hänet sille tai eivät.

Tyydyttynyt rasva haitallisinta

Rasvamaksatauti ei näy ”päälle päin”, eikä välttämättä aiheuta mitään oireita. Se voidaan havaita verinäytteestä ja varmentaa kuvantamistutkimuksilla. Luotettavin keino sairauden toteamiseksi on koepalan otto maksasta.

Ruokavaliolla on merkittävä rooli rasvamaksataudin kehittymisessä. Luukkosenkin väitöstutkimuksen tulokset tukivat käsitystä siitä, että erityisen haitallista maksalle on tyydyttynyt eli kova rasva.

– Tyydyttynyt rasva on haitallisempaa kuin tyydyttymätön rasva tai sokeri. Tosin sokerin ylensyöntikin lisää maksan rasvapitoisuutta, koska se kiihdyttää rasvan uudismuodostusta maksassa.

Luukkonen tutki väitöksessään ryhmää ihmisiä, jotka nauttivat tutkimustarkoituksessa tuhat ylimääräistä kilokaloria päivässä. Tosin sanoen ylensöivät ja lihottivat itseään tarkoituksellisesti.

Toinen Luukkosen väitöstutkimuksessa tarkasteltu ryhmä olivat lihavuusleikkauspotilaat, joiden maksoista saatuja koepaloja Luukkonen tutki innovatiivisilla, uusilla menetelmillä.

– Väitöstutkimukseni on saanut kiittävää palautetta nimenomaan siinä käytettyjen menetelmien sekä koepalojen koostumukseen liittyvien havaintojensa ansiosta. Osoitimme, että maksan rasvakoostumus on erilainen riippuen siitä, onko rasvamaksataudin taustalla metabolinen oireyhtymä vai perimä.

Parasta rasvamaksan ennaltaehkäisyä tai jo alkaneen rasvamaksataudin hoitoa ovat laihduttaminen ja liikunta.

– Ravitsemussuositusten mukainen syöminen tukee maksan hyvinvointia. Myös alkoholinkäyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Alkoholi on merkittävä rasitus sairastuneelle maksalle, Luukkonen huomauttaa.

Tavoitteena oma tutkimusryhmä ja erikoistuminen

34-vuotias Luukkonen jatkaa tällä hetkellä tutkimustyötään Yalen yliopistossa New Havenissa Yhdysvalloissa niin sanottuna post doc -tutkijana.

Paikka huippuyliopiston tutkimusryhmässä avautui Luukkoselle hieman samaan tapaan kuin vuonna 2014 Hannele Yki-Järvisen ryhmässä.

– Olin vuonna 2017 kurssilla Yhdysvalloissa ja päätin ottaa opintomatkastani irti kaiken hyödyn. Lähetin sähköpostiviestin neljälle omasta mielestäni parhaalle paikalliselle professorille ja kerroin halustani päästä syventämään ja laajentamaan tutkimusosaamistani, kunhan väitöstutkimukseni Suomessa valmistuu.

Kaikki neljä professoria kutsuivat Luukkosen esittäytymään, ja jokainen toivotti hänet tervetulleeksi omaan tutkimusryhmäänsä.

– Päädyin valitsemaan Yalen ja professori Gerald Shulmanin ryhmän, koska täältä saamani oppi täydentää Yki-Järvisen ryhmässä oppimaani ja voin varmasti hyödyntää uusia taitojani, kun muutaman vuoden päästä palaan Suomeen.

Kotimaassa Luukkosen haaveena on tutkimustyön jatkaminen ja oman tutkimusryhmän perustaminen. Toiveena on myös jatkaa toistaiseksi tauolla olevia erikoislääkärin opintoja.

– Ideaalitilanne olisi, jos voisin yhdistää kliinisen lääkärin työn ja tutkimuksen teon. Tutkimusrahoituksen saaminen voi olla kiven alla, mutta suhtaudun tutkimukseen intohimoisesti ja uskon asioiden järjestyvän.

Luukkosen tutkimustyön ja jatko-opiskelun Yhdysvalloissa mahdollistaa suomalaisten säätiöiden tarjoama tuki. Diabetestutkimussäätiöltä vuosina 2018 ja 2019 saamiensa 10 000 euron apurahojen lisäksi Luukkonen on saanut merkittävän apurahan muun muassa Sigrid Juséliuksen säätiöltä ja Instrumentariumin tiedesäätiöltä.

Lisää aiheesta:

Rasvamaksan Käypä hoito -suosituksen potilasversio(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Panu Luukkosen väitöskirja: Heterogeneity of Non-Alcoholic Fatty Liver Disease : Genetic and Nutritional Modulation of Hepatic Lipid Metabolism(avautuu uuteen ikkunaan)

Lääkärilehti 14.6.2019: Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Diabetes ja lääkäri -lehti 2/2020: Rasvamaksataudissa rasvan laadulla on väliä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)