Lääketieteen tohtori Maija Feodoroff selvitti vuonna 2020 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, miten tupakointi ja alkoholin käyttö vaikuttavat erityisesti diabeettisen silmänpohjasairauden ja munuaistaudin riskiin tyypin 1 diabeetikolla.

Ammattikuljettaja Anita Paasikontu lahjoitti puolet Ammattina Sankari -palkinnostaan diabetestutkimuksen tukemiseen.

Essi Havulan tutkimustulokset osoittavat, että sama syömisen malli ei todennäköisesti sovi kaikille. Hän visioi, että geeniperimästä kumpuavien yksilöllisten vaatimusten tunnistaminen lisääntyy ravitsemusohjauksessa samoin kuin lääkehoitojenkin suunnittelussa.

Aila Ahola ja kolme muuta FinnDiane-tutkijaa ovat avanneet tutkimusartikkelissaan sitä, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa.

Eija Pirisen tähtäimessä on löytää mitokondrioiden toimintaa tehostava valmiste, joka suojaisi lihavuudelta ja parantaisi insuliiniherkkyyttä ja ennaltaehkäisisi näin ollen tyypin 2 diabetesta.

Keskeisessä roolissa Timo Otonkosken ryhmän tutkimustyössä ovat monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut. Kantasoluja tutkimalla päästään sairauksien solukohtaisten mekanismien jäljille.

Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään.

Linnea Hartwall on eteenpäin pyrkivä diabetestutkija. Akateeminen tutkimus on hänen mielestään monin tavoin innostavaa, ja hän toivoo voivansa edetä tutkijana nimenomaan tutkimusyliopistossa.

Mari Vähä-Mäkilän PAMP-tutkimuksen lopullinen tavoite on löytää keinoja tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn.

Panu Luukkonen on harvinaisuus: tieteellistä tutkimustyötä tekevä nuori lääkäri. Hän haluaa parantaa tutkimustyöllään terveyttämme ja löytää ratkaisuja rasvamaksataudin torjuntaan.