Diabetestutkimussäätiön puheenjohtaja professori Mikael Knip on tutkinut tyypin 1 diabetesta 1980-luvulta alkaen, ja ei ole aikeissa luopua tutkimuksesta vielä lähivuosina.

Sanna Lehtosen tutkimusryhmää kiinnostavat solu- ja molekyylitason muutokset munuaisissa sekä se, miten diabetes vaikuttaa solun valkuaisaineiden toimintaan. Lisäksi ryhmä etsii keinoja, joilla näiden valkuaisaineiden toimintaan voitaisiin vaikuttaa.

Heikki Koistisen tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa uusia tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä sekä löytää uusia hoitokeinoja.

Dosentti Valma Harjutsalo käsittelee tutkimustyössään tilastotietoja, joiden perusteella saadaan tietoa esimerkiksi siitä, kuinka usea tyypin 1 diabetesta sairastava sairastuu munuaistautiin.

Professori Jorma Topparin mielestä suomalaisten tutkimusmyönteisyys on keskeinen tekijä Suomessa tehtävän diabetestutkimuksen saavutusten taustalla.

NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsia luotsaava Jarmo Kekäläinen juhli 50-vuotispäiväänsä vuoden 2016 heinäkuussa. Hän järjesti syntymäpäiviensä yhteydessä hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotot ohjautuivat Diabetestutkimussäätiölle.

Vuoteen 2012 asti Diabetestutkimussäätiön hallituksessa toiminut Matti Väistö arvioi, että säätiön apurahasumman kohoaminen nykyiselle tasolleen on näkyvä osoitus siitä, kuinka yhdessä tahtoen ja toimien voidaan saada aikaan pysyvää.

Diabetestutkimussäätiön tulevaisuuden kannalta arvokasta oli, että säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Risto Pelkonen oli myös Valtion sokeritautitoimikunnan puheenjohtaja, Seppo Aho muistelee haastattelussaan,

Diabetestutkimussäätiö oli minulle ikkuna, jonka kautta pääsin seuraamaan eturivin tutkijoita, heidän suunnitelmiaan ja saavutuksiaan, kertoo Diabetesliiton kunniapuheenjohtaja Ammi Isokallio.

Professori, Diabetesliiton kunniapuheenjohtaja Tero Kangas oli merkittävässä roolissa Diabetestutkimussäätiön synnyssä, ja toimi vuosia vapaaehtoisena säätiössä.