PET-tutkimuksen avulla saamme ainutlaatuista tietoa muun muassa siitä, miten ihmisen kudosten toiminta on häiriintynyt aineenvaihduntasairauksissa. Lisäksi näemme, kuinka lääkehoidot korjaavat näitä häiriöitä, kertoo professori Pirjo Nuutila.

Omaa maarakennusyritystään luotsaava Ryhänen haluaa auttaa myös muita diabeetikoita ja heidän läheisiään. Vilhon sairastumisen jälkeen hän on ohjannut yrityksensä joulumuistamisiin tarkoitetut varat lahjoituksiksi Diabetestutkimussäätiölle.

Tuure Kinnusen tutkimusryhmässä tutkitaan DIPP-tutkimuksessa useiden vuosien aikana kerättyjä lasten ja nuorten antamia näytteitä. Ryhmä haluaa oppia ymmärtämään tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen johtavaa tautiprosessia.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien sikiöitä tutkineen Lara Lehtorannan mukaan diabeetikoiden raskaudet sujuvat yleensä hyvin, ja vauvat syntyvät kohtuullisen hyvävointisina.

FT Tuomas A Tolvanen toivoo, että hänelle tähän asti karttuneet tiedot ja taidot diabetestutkimuksen parissa avaavat hänelle uusia uria myös FICAMissa eli eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskuksessa.

Diabetestutkimussäätiön puheenjohtaja professori Mikael Knip on tutkinut tyypin 1 diabetesta 1980-luvulta alkaen, ja ei ole aikeissa luopua tutkimuksesta vielä lähivuosina.

Sanna Lehtosen tutkimusryhmää kiinnostavat solu- ja molekyylitason muutokset munuaisissa sekä se, miten diabetes vaikuttaa solun valkuaisaineiden toimintaan. Lisäksi ryhmä etsii keinoja, joilla näiden valkuaisaineiden toimintaan voitaisiin vaikuttaa.

Heikki Koistisen tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa uusia tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä sekä löytää uusia hoitokeinoja.

Dosentti Valma Harjutsalo käsittelee tutkimustyössään tilastotietoja, joiden perusteella saadaan tietoa esimerkiksi siitä, kuinka usea tyypin 1 diabetesta sairastava sairastuu munuaistautiin.

Professori Jorma Topparin mielestä suomalaisten tutkimusmyönteisyys on keskeinen tekijä Suomessa tehtävän diabetestutkimuksen saavutusten taustalla.